Onneksi olkoon Mikko Korhonen! Mies pelasi erittäin tyylikkään kilpailun Itävallassa ja nappasi Shot Clock Mastersin voiton, jolla voi olla isot seuraukset hänen loppu-uralleen.

Golf on laji, jossa hävitään lähes koko ajan ja yksikin voitto vuodessa on kova saavutus. Voittamista on niin paljon muutakin kuin yksittäisen kisan voittaminen. Uskon, että 15 sija Lontoossa muutama viikko sitten tuntui Korhoselle tosi hyvältä ja loi pohjaa luottamukselle viime viikon kisaan. Joillekin harrastelijoille jo uskaltautuminen mukaan seuran kilpailuun tuntuu voitolta. Maajoukkuepelaajalle oman itsensä puolella oleminen läpi kisan antaa voittajatunteen, vaikka varsinaista voittoa ei tulisikaan.

Rauhala, Korhonen, Pulkkanen ja Ilonen harjoituskierroksella Wentworthissa.

Yksi iso voitto lajille olisi se, että peli itsessään sujuisi nopeammin ja sujuvammin. Korhosen voitto tuli historiallisessa kisassa, jossa pelaajille oli asetettu aikarajat jokaisen lyöntiin. Kokeilulla haluttiin nähdä, pelaavatko Tour pelaajat nopeammin, kun ovat tietoisia ajasta. Jokaisessa ryhmässä oli ajanottaja ja näyttö, josta pääsi seuraamaan sekunteja. Palautetta odotettiin myös laajemmin maailmalta ja pelaajia kuunneltiin herkällä korvalla.

Peli todellakin kulki nopeammin. Tour pelaajilta lähti kierrosajoista pois noin 35 minuuttia. Palaute pelaajilta oli erittäin positiivinen – kaikki haluavat pelin kulkevan sujuvammin ja kaikki haluavat turhan säätämisen pois. Kokeilu oli kokeilu ja kukaan ei vielä tiedä mihin se johtaa. Keskustelu pelin sujuvuudesta on kuitenkin huipputärkeää kaikilla tasoilla. On niin erilaista pelata normirundi, kun se kestää alle 4 tuntia. Huippupelaajatkin pelaavat paremmin, kun säilyttävät perusrutiinit tilanteesta riippumatta:

  • Arvioidaan tilanne pallolle tultaessa
  • Tehdään päätös
  • Kävellään päätöksen mukaan pallolle
  • Annetaan palaa

Näin toimien jätetään paljon turhaa pois. Jotkut ovat loistavia arvioimaan tilanteita. Toiset ovat kovia tekemään päätöksiä ja joidenkin rutiinimaailma on pettämätön. Viimeinen kohta eli ’antaa palaa’ on sitten se haastavin osio. Oli ilo seurata Korhosta läpi kisan, kun kaveri hallitsi tuon viimeisenkin alueen tyylikkäästi loppuun asti. ’Antaa palaa’ kohdassa useimmat meistä haluavat kontrolloida jotakin ja siitä syntyy isoja ongelmia.

Korhosen voiton ja nopean pelin kunniaksi pelasin itse tänään elämäni ensimmäisen ns. Speedgolf pelin. En ollut suunnitellut pelaavani ja siksi asusteet ja kengät olivat tuohon lajiin hieman puutteelliset. Oli hieno kokemus lähteä liikkeelle ja juosta 9 reikää oikein kunnolla. Kannoin muutamaa mailaa mukanani ja löin hienoja lyöntejä, vaikka pulssi hakkasi suht korkealla. Arviointi ja päätös syntyivät hetkessä ja pallolle meno oli jouhevaa. ’Antaa palaa’ toimi välillä oikein hyvin, mutta häiriöitä tuli muutaman kerran oikein kunnolla. Lopputulos 34 lyöntiä oli minulle loistava ja kertoo, että myös näin voi saada tulosta aikaan. Viimeinen putti meni sisään parista metristä ja siitä tuli jonkinlainen voittajaolo.

Timo Rauhala, päävalmentaja, Golf Mentors